Ajatella. Juuri viime jaksossa saimme sovittua ja nyt en enää tiedä, mität tehdä tai, miten päin olla. Olen pettynyt, surullinen ja tunnen suurta vihaa. Teko oli anteeksiantamaton enkä tiedä, miten kestää tätä!

 

Aamu alkoi lievällä pahoin voinnilla. Olin jälleen syönyt Shawneen ajatteleamttomuude takia lihaisaa aamupalaa. Noh.. Kyllä mies joskus lihaa tarvitsee, kyllä tämä tästä. Tehdään vaan omat ruokamme ja jaetaan ruoka budjetti puoliksi..

 

Päivä meni ilta tuli. Sää ja kirkkaus oli vaihtelevaa. Välillä näytti hämärämmältä, kuin taas jonkin ajan kuluttua. Kiitos lumimyräkön, mutta ei sää meitä estä. Lähdin Nonnan kanssa lenkille kohti tuiskuja ja koirapuistoa. Matka olisi pitkä, mutta koko päivä aikaa. Shawnee oli luvannut ryhdistäytyä ja ottaa vastuun yhden päivän ajaksi kodista ja vauavsta! Ei edes yötä.

 

- Tehdään muru pikku reissu salaa äidiltä. Hän olisi vain liikaa huolissaan... Shawnee nappasi Catherinen syliinsä ja niin he lähtivät.

 

Catherine makasi sisällä yksin aulan lattialla. Hän oli varmasti kummissaan, mitä tapahtuu. Isä luki kirjaa terassilla eikä sisaruksia kiinnosta. Vauva vain oleili.

 

- Tulithan sinä rakas, Chyenne ivaili.

- Älä jaksa Chyenne. Hoidan vain isän tehtävää lapsillemme

- Mutta hoidatko yhtä kunniakkaasti nuorimmaistasi? Vauvaa ei kuulu makoiluttaa kylmällä kivilattialla tunteja, kuten olet jälleen tehnyt. Siirsin hänet nojatoliin köllöttämään. Toivottavasti ei tipu, Chyenne hymäht ja jatkoi matkaa.

Dakota oli kyllästynyt vanhempiensa jatkuaan kränäilyyn ja lähti katsomaan Meritaa. Merita otti vanhempien eron ja jatkuvan taistelun raskaasti. Molemmat myös vihasivat sydämensä pohjasta pikkusiskoaan.

 

Shawnee juoksi hakemaan Catherinen ja hyssytteli tätä. Ei hän tippunut, mutta itkeskeli kuitenkin. 

- Cat, ole helpompi. En ymmärrä, miten äitisi pärjää kanssasi... Shaw huokaisi.

 

Shawnee laski pienokaisen hankeen enempää ajattelematta. Hänellä oli kiivas keskustelu tai suoraan sanoen riita esikoisensa kanssa perheestä. 

- Olen väsynyt perhe leikkiin, kun ette edes yritä Meritan kanssa. Catherine on viaton vauva. En voi tunteilleni Mirjamia kohtaan, mitään ja äitisi käyttäytyy kuin ämmä. Yrittäisit sinä edes. Olit aina mallipoikani ja vietin koko lapsuutesi kotona kun äidilläsi ei ollut aikaa lapsille hevosten lisäksi sekä kuuluisuuksien kalastelun!

- Isä?!

 

Olin nauttinut hurjan mukavan ja leppoisan päivän. Välillä huolehtien, mutta luottaen. Olihan Shawneella jo kaksi lasta ennestään melkein yh roolissa. Kävelin kotiin ja päästin Nonnan irti käännyin Foxien taloa kohti ja huomasin Shawneen. Lähdin vihaisena kävelemään taloa kohti, kunnes kuulin itkua ja rääkyä. Näin , kun joku mies nosti hangesta sinertävän tyttäreni. Juoksin henkeni edestä. 

 

Olin raivoissani ja vain huusin sekä itkin. Catherine annettiin syliini. Olin pettynyt. Tämä oli anteeksiantamatonta. Soitin lääkärille, että tulisi kotikäynnille tarkistamaan vauvan voinnin.

 

Rutistin tyttöä kyynelten valuessa. En enää, koskaan jättäisi tyttöä kenenkään armoille. Hän oli ainokaiseni, silmäteräni ja sydämessäni elämäni suurin rakkaus. En luovu hänestä koskaan. En, vaikka mitä tulisi.

Lähdin kotiin Shawneen raahautuessa perässä ja lääkäri tuli pian.

 

Raahauduin lääkärin perässä yläkertaan. Hän tutki tytön perin pohjin. Lause, jonka hän sanoi jäädytti sydämeni.

- Muutama hengenveto lisää hangen alla olisi tappanut tytön, lääkäri sanoi vakavissaan ja katsoi suoraa sieluuni.

Oma mieheni oli melkein riistänyt yhteisen tyttäremme huolimattomuudellaan, jatkuvalla roikkumisella entisessä perheessään. Ties, vaikka olisi taas juonut. Lääkäri jäi lääkitsemään tyttöä sekä lämmittämään tarkkailun ohessa.

 

Laskeuduin portaat alas. Kurkkua kuristi ja kyyneleet olivat kuivuneet poskilleni. Sydämeni painoi kuin valtava kivenmurikka sisälläni. Se oli kovettunut. Olin äiti ja minulla ei ollut, kuin Catherine. JA tuo mies, joka nyt seisoi edessäni melkein riisti hänet.

- Kerää kamasi, en halua nähdä sinua enää. Olet vain turmioksi perheelle. Katsokin, ettet näytä naamaasi enää täällä.

- Mirjam, anna minun selittää.. Shawnee yritti

- Shaw-rakas, mitä selitettävää on lääkärin diagnoosissa? Ei mitään. Aiheutit ehkä pysyviä vammoja tyttöön. Lääkärin sanojen mukaan "Muutama hengenveto lisää olisi tappanut tytön". En anna tätä, koskaan sinulle anteeksi. Enkä anna sinun nähdä tyttöä kaksin ennen, kuin hän on tarpeeksi vanha puhumaan ja kertomaan, mitä teet. Sosiaalitoimen mukaan tapaamiset alkavat taaperoikäisenä minun silmieni alla. Loppu vauva-aika menee toipumiseen.

 

 

Shawnee lähti ja koti tuntui tyhjältä ilman häntä. Ruoka maistui pahalta. Eikö minulla oikeasti ollut muuta vaihtoehtoa? Toiminko liian hätiköidysti? Mitä nyt teen? Olen yksinhuoltaja pienelle nyytille ja minulla on koira sekä sato. En tule pärjäämään yksin.

Tiedän sen.

 

Shawneella ei olut paikka mihin mennä. Hän haukkui lapsensa ja heidän äitinsä eikä siksi voinut näyttää naamaansa siellä. Hänen vaimonsa heitti hänet ulos talosta järkyttävän tapaturman takia. Niimpä hän päätyi rantaan heittelemään leipäkiviä ja puhdistaakseen ajatustensekamelskaa.

- Miten otteeni voikin herpaantua niin..? Miten saatoin melkein tappa oman lapseni? En voisi elää itseni kanssa.

 

Kaupasta haetuillla tarvikkeilla grillattiin vielä hodarit iltapalaksi. Shawnee tuli nukkumaan yönsä lumimyrskyn keskellä.

No ei. Hän suuntasi kapakkaan ja nukkui siellä. Saa nähdä alkaako vahvat mehut virrata suonissa useasti. Ei olis ihme. Koko elämä meni sekunneissa sekaisin meillä molemmilla.

 

KIITOS, KUN LUIT! <3

 

 

 

 

 

~ Rakkaudella LadyShimer